Arkiset kohtaamiset ovat demokratian ydintä

Antti Jauhiainen – Teksti ja kuvat 19.3.2025

Demokratia ei synny pelkästään virallisissa valtuustoissa tai äänestyskopeissa, vaan se kukoistaa kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat ja jakavat arkeaan. Arkiset vuorovaikutuksen tilat, kuten baariparlamentit tai erilaiset yhteisötalot, kohtaamispaikat ja hyväntekeväisyysjärjestöjen järjestämät tapahtumat, ovat demokratian tiivistymiä.

Demokratia on pohjimmiltaan yhdessä toimimista, kuuntelemista ja ymmärtämistä – jaetun todellisuuden rakentamista. Vaikka julkinen huomio usein keskittyy erilaisten valtuustojen ja instituutioiden toimintaan, luodaan demokratiamme perusteet jatkuvasti uudelleen arjen vuorovaikutuksessa, siellä missä ihmiset kohtaavat ja jakavat kokemuksiaan.[1]

Baariparlamenteissa toteutuu arjen demokratia

Baariparlamentit ovat tästä elävä esimerkki. Nämä paikallisissa baareissa, kahviloissa ja huoltoasemilla kokoontuvat epämuodolliset ryhmät eivät ehkä ulospäin vaikuta demokratian kehdoilta, mutta ne edustavat juuri sitä, mitä osallistuminen ja yhteisöllisyys tarkoittavat arjen tasolla. 

Näissä ryhmissä ihmiset eivät vain keskustele omista asioistaan tai ajankohtaisista uutisista, vaan myös ankkuroivat poliittisen ja yhteiskunnallisen tiedon osaksi omaa elämäänsä. Keskusteluista syntyy kokemuksia, jotka vahvistavat yhteisöä ja luovat tilaa toimijuudelle – konkreettisille teoille ja aloitteille, jotka vaikuttavat paikallisesti ja joskus laajemminkin.

Baariparlamenttien erityinen voima piilee monella tapaa niiden epävirallisuudessa.[2] Baarien ja kahviloiden yhteisöt elävät osana monenlaisten toiminnan paikkojen verkostoa. Esimerkiksi yhteisötaloissa ja hyväntekeväisyysjärjestöissä tapahtuu päivittäin kohtaamisia, joissa jatketaan ajatusten jakamista muiden ihmisten kanssa ja löydetään tapoja auttaa toisia[3]. 

Monet kohtaamispaikat, kuten kirjastot tai vaikkapa biljardisalit, tarjoavat tilaa, jossa myös eri taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata ja oppia toisiltaan[4]. Keskusteluissa ei yksinkertaisesti toisteta faktoja tai hankita tarkempaa tietoa, vaan jaetaan näkemyksiä ja kokemuksia, jotka tekevät tiedosta merkityksellistä[5]. 

Kohtaamisissa syntyy keskustelua ja toimintaa

Keskusteluista syntyy myös toimintaa: Päätöksiä, kuten paikallisen kahvilan pelastaminen yhteisön voimin tai yhteinen varainkeruu nuoren urheilijan tukemiseksi. Yhdessä saatetaan saada idea vammautuneen kaverin erämökin kunnostamiseksi ja yhteisestä reissusta. 

Tällaiset aloitteet vahvistavat yhteisöjen yhteenkuuluvuutta ja tarjoavat tilaisuuksia ideoihin ja hankkeisiin, jotka muutoin saattaisivat jäädä toteutumatta.

Osallisuutta voikin tarkastella konkreettisten vuorovaikutussuhteiden kautta: mahdollisuutena vastavuoroiseen toimintaan, vaikuttaa ympäristöönsä ja olla osa toisten toimintaa.[6]  Kokemus siitä, että omilla teoilla voi vaikuttaa ympäristöönsä ja olla avuksi, on ihmisille hyvin luontainen ja puhkeaa kukkaansa vuorovaikutuksen kautta[7]. Kokemus voi syntyä pienestä: yhdessä jaettu ajatus, lounaskeskustelu tai vapaaehtoistyöhön tutustuminen voi johtaa johonkin suurempaan – ja on aina jo itsessäänkin toimintaa! 

Vaalean ruskean kerrostalon reunassa Baari-kirjaimet, vaemmalla lehtipuu.

Demokratian ydintä ei ole vain se, mitä tapahtuu virallisissa instituutioissa, vaan se, mitä tapahtuu siellä, missä ihmiset kohtaavat – epämuodollisissa tiloissa, joissa toisia kuunnellaan ja autetaan. Varsinkin aikana, jolloin huoli virallisten demokraattisten instituutioiden epäonnistumisesta on perusteltu, on tärkeää tarkastella niitä vahvoja verkostoja, jotka yhä kannattelevat yhteisöjämme ja toimintaamme.

”Aina kun edellisenä yönä maailma sekoitetaan, täällä se sitten paranee”

Polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä baariparlamentit tarjoavat myös optimismia herättäviä kokemuksia erimielisyyksien käsittelystä. Niihin tuntuu tiivistyvän yhteisön rakentamaa turvallista viisautta maailman heilahtelujen keskellä, sitä miten aamulla tärkeintä on kahvikupponen ja ystävien läsnäolo tässä ja nyt. Vaikka pöydässä on usein isojakin asioita – niin maailman suuret sodat ja talouden käänteet kuin lähimmäisten hyvinvointi – on kokoontuminen useimmiten levollinen ja arkinen. 

Myötämielisestä ja elämänkaareen viisaalla maltilla suhtautuvasta ilmapiiristä on paljon opittavaa monessa virallisemmassakin parlamentissa. Baariparlamenttien ja muiden epämuodollisten, jatkuvien yhteisöjen lämminhenkinen ja yhteisöllinen ilmapiiri muistuttaa meitä siitä, että demokratian vahvuus kudotaan arkisessa kanssakäymisessä ja kyvyssä toimia yhdessä toisten kanssa.

Noin 30-vuotias ruskeatukkainen mies katsoo kameraan. Päällä kaulaliina ja keltainen toppatakki. Taustalla taivas ja jäinen järvi.

Antti Jauhiainen

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija ja luokanopettaja. Hän tekee väitöskirjaa oppimisesta ja demokratiakäsitysten ja osallisuuden muodostumisesta suomalaisissa baariparlamenteissa.