Ihmisten näköiset työllisyystoimet – unelma oikeudenmukaisista mahdollisuuksista

Unelmassani ihmisten arvoa ei määritä työtilanne tai asema eli se onko ihminen työllinen vai työtön tai missä hän on työssä, tai minkälaisessa asemassa hän on työssään. Ihmisen arvon näkökulmasta näillä ei olisi merkitystä, eikä ihmisiä eroteltaisi työllisyysaseman perusteella, eikä sen annettaisi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintoihin.

Ihmiset löytäisivät oman paikkaansa työelämässä, eikä sitä estäisi heidän ikänsä tai äidinkielensä tai puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taitonsa eikä se, että heillä olisi jokin työntekoa haittaamaton sairaus, rajoite tai vamma. Palvelut olisi rakennettu erilaisten asiakastarpeiden mukaisesti ja palveluihin ohjautuminen olisi sujuvaa ja oikea-aikaista. Ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

Osallistumisen mahdollisuudet ja yhteiskunnallinen osallisuus

Kuinka turvataan osallistumisen mahdollisuudet, yhteiskunnallinen osallisuus ja merkityksellisyys, jos ihminen ei eri syistä kuntoutus- tai työllisyystoimissa ollessaan ole kuitenkaan heti valmis työelämään?

Tarvitaan politiikkaa, joka mahdollistaa sen, että ihmiset voivat osallistua yhteiskunnan toimintoihin ja kokea itsensä arvokkaiksi, vaikka eivät olekaan työelämässä tai suoraan sinne siirtymässä. Osallistuminen voi tapahtua työn ulkopuolella, mutta samalla tarjota myös väylän työelämään.

Unelmassani eri työllisyystoimien tarkoitus olisi luoda, joustava, inhimillinen ja reilu järjestelmä, joka huomioi työelämän muutokset ja yksilölliset tarpeet. Työllisyyden lisäämisen on valtion, kuntien, alueiden ja työllisyystoimijoiden yhteinen tavoite, ja se vaatii monipuolisia eri toimijoiden yhteistyöhön pohjautuvia ratkaisuja.

Välityömarkkinoiden rooli työllisyyspalveluissa

Unelmassani olemassa olevat välityömarkkinat tunnustettaisiin tärkeäksi osaksi työllistymisen edistämistä ja niiden kehittämiseen panostettaisiin. Välityömarkkinatoimijoiden osaamista ja kokemusta hyödynnettäisiin yhä paremmin vastaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien tarpeisiin kuten voimavarojen ja osaamisen vahvistamiseen.

Sosiaalisille yrityksille, jotka tähtäävät yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja tarjoavat työtä vaikeassa asemassa oleville, tarjottaisiin yhä enemmän tukea, samoin työnantajille, jotka palkkaavat osatyökykyisiä tai vaikeasti työllistyviä henkilöitä.

Pitkäaikaistyöttömiä palkkaaville tarjottaisiin resursseja ja tukea rekrytointiin. Lisäksi palkkatuen saatavuutta ja mahdollisuutta työllistää henkilöitä matalalla kynnyksellä laajennettaisiin ja tarjottaisiin kattavasti kielikoulutusta ja työharjoittelupaikkoja maahanmuuttajille sekä edistettäisiin esteettömiä työpaikkoja.

Tukipalvelut ja osaamisen vahvistaminen

Lakisääteisten työllisyyspalveluiden lisäksi olisi tarjolla myös muita työllistymistä tukevia tai sitä edistäviä palveluita kuten valmennus- ja koulutuspalveluita. Nyt isoimmat työllistymisen esteet kohdentuvat osaamisen vajeisiin ja erilaisiin terveyshaasteisiin tai terveyspalveluiden puutteeseen.

Unelmassani työllisyysalueet aloittaisivat toimintaansa riittävällä rahoituksella, jota kohdennettaisiin riittävästi myös paljon tukea työllistymiseensä tarvitsevien henkilöiden palveluihin. Avaimet tähän on olemassa, koska saman järjestäjän vastuulla on työllisyyden lisäksi kotoutus, koulutus ja elinkeinoelämä, nyt tarvittaisiin vain uskallusta tehdä kestäviä ja kauaskantoisia päätöksiä huolimatta vallitsevasta taloustilanteesta.

Toimijuuden ja identiteetin rakentaminen työmarkkinoita varten

Työttömyys itsessään on iso terveysuhka. Sitä lisää myös osallistumisen mahdollisuuksien kaventuminen, jotka ovat sidottuja taloudellisiin mahdollisuuksiin, jota köyhyys vääjäämättä kaventaa.

Unelmassani niiden henkilöiden työllistyminen, jotka eivät ole koskaan edes kunnolla yltäneet työmarkkinoille, aloitettaisiin identiteetin ja toimijuuden rakentamisesta. Nykyisissä palveluissamme on se ongelma, että tämä vaihe yleensä ohitetaan. Ennen tätä vaihetta ihmisillä tulee olla tarvittavat perusasiat kuten asunto ja pankkitunnukset. Pelkkä avoimen työn tarjoaminen ei siis riitä

Työmarkkinoiden murros ja tulevaisuuden näkymät

Työllisyystoimia suunniteltaessa olisi työmarkkinoiden murros huomioitu, samoin sen vaikutukset työllistymistavoitetasoihin ja eri työllistymisen tilanteissa olevien työllistymistavoitteiden asettamiseen.

Alueelliset ratkaisut

Lait olisi laadittu sellaisiksi, että ne antavat tilaa alueellisille ratkaisuille, joissa kunnat, paikalliset yritykset ja yhteisöt kehittäisivät yhdessä työllistymismahdollisuuksia. Työelämä muuttuu nopeasti, joten elinikäisen oppimisen edistäminen olisi ratkaisevan tärkeää.

Työllisyyttä edistävät ratkaisuissa huomioitaisiin työllisyyspolitiikan lisäksi monet muutkin työllisyyteen vaikuttavat asiat, kuten esimerkiksi millaista alue-, väestö- ja maahanmuuttopolitiikkaa tai sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tulisi tehdä yhdessä sovittujen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

Parlamentaarinen päätöksenteko ja osallistava valmistelu

Unelmassani työllisyystoiminen suunnittelussa olisi mukana työttömyyttä kokevat tai kokeneet ihmiset, valmistelu perustuisi ihmisten näkökulmiin. Päätöksentekoa ei ohjaisi vallitseva taloustilanne, vaan päätösten perustana olisi kattavat asiakasryhmittäiset ennakkoarvioinnit.

Työllisyyteen liittyvä valmistelu tapahtuisi parlamentaarisesti ja toimenpiteet olisi suunniteltu yli hallituskausien kestäviksi. Lait laadittaisiin mahdollistaviksi, ja niiden toimeenpano tapahtuisi joustavasti alueellisissa työllisyyden ekosysteemeissä, joissa olisi huomioitu muun muassa kyseisen alueen palvelutarpeet, elinkeinoelämä sekä talous, infra, ympäristö ja väestörakenne.