Kotiinkuljetus

Anna-Liisa Karhula – Teksti Emilia Lehikoinen – Piirroskuvat 13.9.2024

– Oliko kaupassa muita, isä kysyi.

– Oli. Naapurin Tomppa ja Lahtisen täti (nimet muutettu), vastasin ja varovasti kaivoin kassista kaksi Lahden Sinistä. Vaikka kotimatka oli vain sata metriä, olin ollut huolissani, että isin kaljapullot pysyvät varmasti ehjinä.

Naapurin Tomppa kävi usein omalle isilleen kaupassa, mutta minulle tämä oli ensimmäinen kerta ja niin jännittävä, että saadut vaihtorahat liimautuivat hikisiin kämmeniin. Lahtisen tätikin kävi usein, joten ei ollut ihmeellistä, että satuimme kauppaan samaan aikaan. Minä sain kuljetuspalkkaa 50 penniä. Tomppa ei saanut mitään. En tiedä, antoiko Lahtisen setä tädille palkkaa. En päässyt toista kertaa kauppareissulle, koska Lahtisen täti oli nähnyt minut. Minua harmitti.

Minä olin viisivuotias, keskiolut oli vapautunut ja kansalla oli jano.

***

Lama-aikaan lisääntyi kotiviinin valmistus. Pöntöt porisivat ja perunakin muuttui viiniksi ihan jeesuksetta. Kotikaljan alkoholipitoisuuden prosenttiosuus nousi. Omapanema juoma herätti sisäiset sommelierit. Pullot talletettiin kylmäkellareihin, joihin rosmot tekivät toivioretkiä.

Sitten kioskeista sai olutta. Kellarivarkaudet vaihtuivat kioskimurroiksi. Missä tahansa oli kaljaa kaupan, siellä viihtyivät myös janoiset varkaat.

Piiroksessa ostoskorissa on herätyskello, joka näyttää aikaa 20.57, ja yksi juomatölkki.

Marketissa kassahenkilö nosti pahoitellen hihnalta sen yhden keskioluttölkin:
– Valitettavasti en voi myydä teille tätä. Alkoholin myynti loppuu kello 21.

Kello oli 21.03. Olin seissyt kotvan kassajonossa, mutta asiaankuuluvasti pyysin anteeksi. Onneksi ostin myös kuplavettä, sillä minulla oli jano.

***

Piirroksessa kuljetusrobotista nousee käsi, joka kannattelee tarjotinta, jolla on pullo, viinilasi ja maljakossa ruusu.

Vastaani tuli kaupan kuljetusrobotti. Se oli niin söpö siinä vaeltaessaan pikkuinen huomioviiri ojossa. Rikkovatkohan rosmot tuon, mietin huolestuneena, sillä ei jano ole kansalta kadonnut. Kuljettaako robotti piankin keskiolutta kovempia juomia koteihin, perheisiin, naapureille ja koko kylän väelle?

Ehkä tulevaisuudessa drone lennättää saunailtana lähipanimotuotteen suoraan parvekkeelleni! Vuoroni on onneksi jo klo 20.30.

Piirroksessa drone lentää ja kuljettaa neljää kolpakkoa, jotka läikyttävät juomaa yli.

Miltei siilitukkainen, silmälasipäinen nainen, jolla on lyhyt kaulakoru ja v-aukkoinen mekko.

Anna-Liisa Karhula

Toivon tuottaja ja toimitussihteeri on Sininauhaliiton viestintäpäällikkö, jonka mielestä selkeästä kielestä hyötyvät kaikki. Hän rakastaa pilkkuvirheiden ja yhdyssanaerheiden korjaamista, kaupunkimaisemia ja rautatieasemia.