Minäkö demokratiatoimija?

Monille meistä demokratia tarkoittaa valtiomuotoa ja poliittista järjestelmää, jossa äänestämme vaaleissa päättäjiä kuntiin, hyvinvointialueille, eduskuntaan ja valtion johtoon. Samaan aikaan demokratiassa on kuitenkin kyse myös elämäntavasta ja niistä arvoista, joiden pohjalta kohtaamme toisiamme arjen erilaisissa tilanteissa.

Demokratian keskeisimpiä arvoja ovat tasa-arvo ja vapaus: pidämme kaikkia yhtä arvokkaina yhteiskunnan jäseninä ja pyrimme edistämään kaikkien ihmisten yksilöllisiä vapauksia. Demokratian elinvoima perustuu siihen, että vaalimme sen keskeisiä arvoja ja elämänlankoja, kuten luottamusta, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tämä ei tapahdu juhlapuheissa, vaan arjen kohtaamisissa ja työssä.

Luottamus demokratian elämänlankana

Luottamus on demokratian keskeisimpiä elämänlankoja. Suomi tunnetaan korkean luottamuksen yhteiskuntana, mutta meilläkin luottamus hallintoon, terveydenhuoltoon ja toimeentuloon on heikentymässä (OECD 2024).

Kevään 2024 Kansallisissa dialogeissa havaitsimme, että ihmiset kokevat yhteiskunnan turvaverkot uhatuiksi ja oman elämänsä ennakoitavuuden heikkenevän. Tästä puolestaan seuraa, että ihmisten luottamuksen piiri kaventuu ja he joutuvat eriarvoisiin asemiin sen perusteella, minkä verran heidän lähipiirissään on saatavilla tukea ja apua.

Luottamus kietoutuu ihmisten välisiin suhteisiin, ihmisten ja instituutioiden väliseen vuorovaikutukseen sekä instituutioiden tapaan kohdata ja kohdella kansalaisia. Demokraattiset yhteiskunnat toimivat aivan kuin näkymättömän luottamuksen verkon varassa. Tämä verkon punoksia luodaan ja vahvistetaan arjessa päivittäin, kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi, kohdatuksi ja huomioiduksi.

Samaan aikaan rapautamme luottamuksen verkkoa, jos ihminen kohtaa arjessaan väheksyntää, syrjintää tai epäluottamusta. Tähän meillä ei olisi varaa, sillä demokratia ei toimi, ellemme luota toisiimme tai koe voivamme vaikuttaa yhteiskuntaan.

Kuinka voimme toimia luottamuksen rakentajina?

Voit ryhtyä demokratiatoimijaksi pohtimalla seuraavia kysymyksiä ja toimimalla niiden viitoittamalla tavalla.

1. Kuinka kohtaan toisen?

On helppo langeta ennakkoluuloihin ja vastakkainasetteluun, mutta demokratia vaatii meiltä empatiaa, ymmärrystä ja kykyä kuunnella ja kohdata erilaisia ihmisiä.

Jokainen meistä voi harjoittaa kykyään ymmärtää toisen näkökulmaa tai erilaista elämäntilannetta, ja pyrkiä kohtaamaan kanssaihmiset tasavertaisina (konkreettisia työkaluja tähän löydät esimerkiksi Erätauon sivuilta). Demokraattiset kohtaamiset rakentavat perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle.

2. Kuinka rakennamme demokraattisia yhteisöjä?

Yhteisöt, joissa kaikilla on tilaa toimia ja vaikuttaa, ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Tämä vaatii kuitenkin tietoista yhteisötoimijuutta, eli ymmärrystä, kyvykkyyttä ja halua rakentaa osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Millaiset toimintatavat sinun yhteisöissäsi tukisivat demokraattisuutta? Miten rakennatte niitä yhdessä?

3. Miten vahvistamme demokraattisia kohtaamisia palveluissa?

Julkisen ja kolmannen sektorin tuottamien palveluiden merkitys luottamuksen ja demokratian vahvistajina unohtuu usein demokratiakeskustelussa (ja myös palveluiden leikkaamista koskevissa keskusteluissa). Erilaiset yhteiskunnan palvelut – koulut, kirjastot, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä monet muut – ovat kuitenkin juuri niitä paikkoja, joissa ihmisten yhteiskuntakokemus rakentuu. Siksi palveluissa tapahtuvissa kohtaamisissa piilee valtava mahdollisuus demokratian vahvistamiseen. Tämä edellyttää, että ihmisillä on pääsy palveluihin ja niissä tietoisesti vahvistetaan demokraattisia kohtaamisia ja sitä kautta luottamusta.

Jos esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa elävä ihminen ei tule arjessaan ja palveluissa kohdatuksi, hänen luottamuksensa koko yhteiskuntaan rapautuu. Sen sijaan yhdestäkin demokraattisesta kohtaamisesta voi vähitellen kasvaa luottamus koko yhteiskuntaan.

Palveluissa toimiville ammattilaisille tai järjestökentän vapaaehtoisille oman työn tai vapaaehtoistyön hahmottaminen demokraattisen yhteiskuntakokemuksen vahvistajana voi vahvistaa työn merkityksellisyyttä.

Demokratiatoimijaksi voi kuitenkin ryhtyä kuka tahansa kansalainen. Mistä sinä voisit aloittaa?

Teksti perustuu teokseen Kai Alhanen & Elina Henttonen: Demokraattisten kohtaamisten käsikirja – Osallisuudesta vaikuttavuutta julkisiin palveluihin. Sitran selvityksiä 223. Sitra, Helsinki 2023.

Yläkuva: Sininauhaliiton ”Demokratian kulissit kunnossa -paneeli” 25.6.2024 SuomiAreena, Pori.